Azorien saarten työkoira
Sao Miguelin Fila on useita satoja vuosia vanha ja puhtaana säilynyt Azorien saarten oma karjakoirarotu. Koirien virallinen rekisteröinti pistettiin alulle 1980-luvulla turvaamaan ennenkaikkea Sao Miguelin Filan rodullinen puhtaus. Azorien saaret olivat tuolloin avautumassa ulkomaailmalle modernien ja säännöllisten liikenneyhteyksien kautta ja muun rotuisia koiria alkoi rantautua saarille enenevässä määrin. Tämä loi vaaran rotujen sekoittumiselle. ”Rodun isäksi” voidaan nimetä Mr. Antonio Jose Amaral, jonka aloitteesta ja panoksesta rekisteröintityö alkoi yhteistyössä eläinlääkäri Maria de Fatima Machado Mendes Cabralin kanssa. Heille kuuluu mittaamattoman suuri kiitos siitä että Sao Miguelin Fila on edelleen olemassa yhtä vahvana ja voimakkaana paimenena kuin esimerkiksi 300 vuotta sitten.
Rodun viralliseksi kantaäidiksi (rekisterinumerolla 1, vuonna 1982) nimettiin Mr. Amaralin Corisca-niminen Sao Miguelin Fila, joka oli rotunsa täydellinen standardi. Portugalin kennelliitto hyväksyi ja tunnusti virallisesti rodun vuonna 1984 Mr. Amaralin laatiman rotumääritelmän mukaisesti. Saarelaisten ylpeys tästä rodusta on suuri, se on oikeutetusti osa vanhaa perinnettä ja kulttuuria, "kävelevä historiankirja". Rotu on hyvin harvinainen, josta kertoo jo sekin, että rekisteröityjä yksilöitä maailmasta löytyy vain noin 3000, josta lähes kaikki ovat kotisaarellaan Azoreilla. Sao Miguelin Filoja on lähtenyt saarilta pois hyvin vähän. Syynä lienee saarten syrjäinen sijainti kaukana Atlantilla ja se, että rotua ei juurikaan mainosteta saarten tai manner-Portugalin ulkopuolella. Rotua vaalivat kasvattajat haluavat pitää koiran puhtaana työkoirana ja sen vuoksi kontrolloida myös sitä, kenelle koiriaan myyvät. Sao Miguelin Filan tulee saada tehdä sitä työtä, johon se on tarkoitettu, joten vain ja ainoastaan seura- tai harrastekoiraksi emme missään nimessä tätä rotua suosittele.
paimennustyössä
Sao Miguelin Fila (myöhempänä fila) on vahva, lujaluonteinen ja kestävä työkoira. Se syntyy laitumella ja sinne se myös todennäköisesti haudataan palvelusaikansa päätyttyä.
Fila on älykäs ja nopea oppimaan. Se työskentelee mielellään isäntänsä kanssa ja on hyvin ohjattavissa. Suuresta koostaan huolimatta (säkä noin 60 cm) se tarttuu, käy kiinni ja väistää salamannopeasti. Se tarttuu nautaa kiinni ainoastaan kintereistä ja osaa varoa myös lehmien herkkiä utareita. Se osaa erittäin hyvin kontrolloida purentaotteensa niin ettei vahingoita paimennettaviaan. Nautojen lisäksi fila tulee toimeen mainiosti myös vuohien, lampaiden ja sikojen kanssa. Fila ei kaihda isoa tai äkäistäkään paimennettavaa, vaan sen paimennustapa on tarvittaessa hyökkäävä ja rohkea, ilman tätä luonteenpiirrettä työ voisi jäädä tekemättä. Monisatapäisten, eikä aina niin yhteistyöhaluisten, sonnilaumojen käsittelyyn ja tarvittaessa pysäyttämiseen on viisasta käyttää useampaa filaa. Azoreilla laidunalueet ovat todella suuria ja karja kaukana tiloilta ja hajallaan, ja koska filaa käytetään myös karjan vartioimiseen (mm. karjavarkaita ja villikoiria) vastaan, yksi koira ei millään pysty vartioimaan koko lääniä. Vahtimistyönsä laitumilla ne suorittavat itsenäisesti. Ne omaavat valtavasti omaa tahtoa ja älykkyyttä, eivätkä ainoastaan toimi isännän ollessa vieressä käskyttämässä. Laitumilla koirat työskentelevät yksittäin tai useamman yksilön laumoissa edellä mainituista seikoista riippuen.
Filan paimennusvietti on hyvin vahvana geeneissä, koska sitä on käytetty koko sen esiintymisen ajan vain ja ainoastaan työtehtävissä ja tämän vuoksi ominaisuuksien taantumista ei ole päässyt lainkaan tapahtumaan. Vietti on niin vahvasti sisäänrakennettuna, että fila-pentua ei tarvitse opettaa paimentamaan, vaan se tekee sen jo heti luonnostaan ja kasvaa erilaisten työtehtävien hallitsemiseen kulkiessaan isännän mukana maatilan töissä ja ottaessa mallia vanhemmilta koirilta.
Omat Suomen pentummekin ovat alkaneet heti paimentamaan ilman sen kummempaa opastusta vaikka niillä ei ole ollut edes vanhempaa koiraa josta mallia ottaa. Hyvänä esimerkkinä tästä kuva viisikuisesta fila-pennustamme, joka paimentaa vasikkaa pellolla jopa täysin oikeaoppisesti ja tämä kuva on otettu ensimmäisellä kerralla. Pentu oli ollut tuolloin noin reilun viikon maatilalla.
Lisää kokemuksia kasvattiemme sopeutumisesta ja työskentelystä Suomessa löydät pääsivumme otsakkeen Rotu Suomessa alta.
vahti
Myös vahtikoirana filan rooli on järkkymätön, oli sitten kyse karjasta, ihmisistä,
pihapiiristä, tavaroista tai mistä tahansa mitä se pitää omanaan. Kun se vahtii,
on kenenkään vieraan turha lähestyä. Pelkästään sen voimakas olemus ja tuima katse
yleensä riittää mahdollisen tungettelijan karkoittamiseen. Todellisen vaaran uhatessa
se puolustaa omaansa tulisesti ja loppuun asti. Filan suhteellisuuden taju on hyvä,
se kykenee erottamaan hyvin todellisen vaaran normaalista tilanteesta ja pystyy
silmänräpäyksessä toimimaan voimakkaiden vaistojensa sanelemana. Hyvin harvassa karjapaimenkoirassa yhdistyvät nämä kaksi työominaisuutta, niin karjanpaimennus ja vahtityö näin saumattomasti ja vakuuttavasti yhteen. Mainittakoon vielä, että voimakkaan vahtimisominaisuutensa vuoksi kasvatuksen on oltava tässä suhteessa hyvin johdonmukaista, selkeää ja tarpeen vaatiessa tiukkaakin. Tasapainoinen vahtikoira osaa myös lopettaa vahtimisen kun isäntä niin käskee. Vieras, jonka isäntä hyväksyy, tulee myös vahtikoiran hyväksyä, mikäli isännän ja koiran keskeinen arvojärjestys on selvä. Annamme pentujemme ostajille vahtimiseen liittyvissä asioissa opastusta, jotka tulee tehdä selväksi pentuiässä olevalle filalle, koska kyseessä on hyvin voimakasvaistoinen ja alkukantainen koira.
Suomessa
Seuraavasta päävalikon kohdasta Rotu Suomessa saat tietoa tämän hetkisestä tilanteesta sekä lisätietoa pennun hankinnasta kohdasta Pentuvälitys .
